Why we fight

“Onko kukaan kuullut mitään?”

 

“Miten se homma etenee?”

 

“Ei se vastannut mun postiin.”

 

“Onko sulla oikea numero?”

 

Buffattu-katutaidenäyttely jäi katveeseen. Se kuuluu Katufestarin ydintarjontaan, mutta rakentuu melko itsenäisesti oman kuraattorinsa voimin. Yhtäkkiä havahduimme siihen, ettei kukaan oikein tiedä, mitä Buffatulle kuuluu. Festaripäivä lähestyy, eikä minulla ollut tiedotettavaa.

 

Kun hommia hoidetaan vapaaehtoisvoimin, saattaa syntyä häslinkiä. Jokaisella vaparilla on oma elämä, duunit ja vastuut, jotka verottavat aikaa. Kun tekijät eivät suoranaisesti ole tulosvastuussa toisilleen, on luottamus avainsana.

 

Myönnän, kärsin tovin luottamuspulasta. Sitten tilanne alkoi selkiytymään. Yhden kuraattorin sijasta meillä olikin kaksi. Hyvä! Jos hommaa tuntuu olevan liikaa, kannattaa vastuuta jakaa. Lopulta kyse olikin kaikkienpuolisista informaatio-ongelmista ja paristä pöllöstä väärinkäsityksestä. Buffatulla kaikki hyvin ja kuunnelkaapas saamaani tiedotepohjaa, tätä tulta ja tulikiveä:

 

“Hip-hop on tämän hetken pop-kulttuuri. Sen tekijät ovat muuttuneet rivimiehiksi suuren myyntikoneiston rattaisiin. Kapina on muuttunut kulutukseksi. Samalla maailmanlaajuinen talouskriisi ja sen tuoma vallankumous näyttää että olemme tulleet kriittiseen pisteeseen ja kauniit kiiltokuvat ovat muodostuneet illuusioiksi jotka tahtovat syttyä palaamaan. Kun raha ja markkinavoimat haluavat osansa kiillosta myös kommunikaatio ja taiteen merkitys muuttuu, vesittyy. Huudetaan täysii mutta mitä halutaan sanoa?

 

Maissa kuten Iran ja Libya katutaide ovat antaneet kansalle tavan muuttaa asioita ja muovata oman tulevaisuutensa. Kännykät ja kamerat jakavat tiedon hetkessä kymmenilletuhansille. Mutta kaikki alkaa ruohonjuuren tasolla. Ja siellä ihmisten toiveet ja unelmat kohtaavat toisensa.

 

Huudetaan kurkku suorana mutta mitä halutaan sanoa?”

 

Teksti muistutti, mistä tässä on oikein kyse. Kyse ei ole siitä, että tehdään logistisesti täydellinen tapahtuma tai että noudatetaan yritysmäistä viestintähierarkiaa tai kiveenhakattua tuotantosuunnitelmaa. Tunteellahan tätä tehdään. Niin, että jokainen vapaaehtoinen voi keskittyä siihen omaan intohimoonsa. Niin, että on joustoa ja ymmärrystä vaihtuville tilanteille. Että annetaan reippaasti tilaa kaikenlaisille visioille.

 

Mitä sitten, jos joku ei ihan noudata mun nalkuttavaa aikataulua, jos tuloksena on tällainen rikas ideologioiden herkkusoppa?

 Maria


This entry was posted in Ajankäyttö / Time management, Arabian Katufestivaali, Motivaatio / Motivation, Omaehtoisuus / Itseohjautuvuus / Initiative / Self-direction, Rakennus / Toteutus / Construction / Realisation, Ryhmän dynamiikka / Group dynamics, Sitoutuminen / Commitment, Viestintä / Markkinointi / PR / Marketing. Bookmark the permalink.

Kommentoi, skriv en ny kommentar, Comment here: