Kaupungin pyörät ne pyörivät…

Saimme kutsun edellisen tapaamisen tiimoilta koira-aitauksen suunnittelupalaveriin  rakennusvirastoon 16.02.2012.

Paikalla tapaamisessa oli meidän kolmihenkisen tiimimme lisäksi iso joukko ihmisiä; Kokouksen puheenjohtajana toimi investointitoimiston projektipäällikkö Tomas Palmgren. Lisäksi läsnä oli jo aiemmin meidänkin yhteyshenkilöinä toimineet investointitoimiston toimistopäällikkö, aluesuunnittelija ja  tämän hankkeen projektijohtaja sekä  kaupungin ostosopimus suunnittelukonsultit Viher- ja ympäristökonsultointi Vireo Oy:stä.

Aluksi kaikki esittelivät itsensä ja toimenkuvansa hankkeen suhteen, jonka jälkeen  Vireon konsultti esitteli kahta hieman toisistaan poikkeavaa alustavaa suunnitelmaluonnosta. Ison koira-aitauksen kooksi on suunnitelmassa  hahmoteltu noin 2000 m² ja pienen noin 1000 m² ja niiden väliin jäisi pieni aukea “plaza”, josta lähtisi kivituhkapäällysteiset kävelytiet useampaan suuntaan, aitausten välistä ja sivuilta kohti ulkoilureittejä. Molemmat aitaukset sijoittuisivat niittyalueelle.

Esitelty suunnitelma näytti lähtökohtaisesti kaikkien tahojen mielestä hyvältä. Design työryhmämme tiedusteli, voisiko aitaus sijaita niin, että niityn viereisen metsäkumpareen reunapuustoa olisi sen sisäpuolella. Tämä toisi mielestämme vaihtelevuutta aitaukseen, luonnollista suojaa paahteelta ja sateelta, sekä sitoisi maaperää paremmin kuin pelkästään kostea niitty.  Rakennusvirasto epäili, että ko. alue on luonnonsuojelullisesti arvokasta ja näin osoittautuikin asiaa selviteltäessä.  Aitausten sisälle ei ole esitetty kaupungin konsultin taholta istutettavaksi uutta puustoa, koska sen säilyminen on heikkoa. Tällä hetkellä niityn alue on aika tasaista, joten keskustelimme, että  maaston muotoilulla voisi aitauksiin luoda vaihtelua.

Kysyimme myös, voiko koira-aitausten kokoa kasvattaa, mikäli maa-aluetta on käytettävissä (mm. Pia Bäcklund (2000) tutkimuksessaan suosittaa isojen koirien alueen kooksi n. 2 500-3 000 neliömetriä). Aitauksen suurentaminen tuo kaupungin mukaan lisäkustannuksia eikä siten se ole taloudellisesti mahdollista. Riittävän suuri aitaus kuitenkin mahdollistaisi mielestämme erilaisia alueita puistoon ja vastaisi näin erilaisten koirien tarpeisiin: riittävästi aukeata tilaa ilman välitöntä törmäysvaaraa ja toisaalta virikkeellistä tilaa (puita, kiviä yms. )

Kerroimme lyhyesti Gammelin koirat ry:n toiminnasta alueella (talkoot, koulutukset jne.) sekä saadusta palautteesta tekemästämme koirapuistokyselystä, jossa mm. haluttiin riittävän suuret ja alueelle sopivat aitaukset, penkkejä myös koirattomille, pöytiä. Ei haluttu esim. ympyränmallista aitausta, jossa ei ole ollenkaan puita. Toivottiin myös aitauksen yhteyteen vesipistettä, mutta tätä rakennusvirasto ei tule toteuttamaan.

Esittelimme kaupungille kolme seuraavaa päätavoitettamme koirapuistolle:

1. Käyttötarkoituksen laajentaminen

- Esimerkiksi koira-aitauksien välissä oleva aita voisi olla siirrettävissä, jolloin voisi yhdistää staattisten ulkoreunojen muodostaman alueen yhdeksi isoksi alueeksi tai kahdeksi saman tai erikokoiseksi alueeksi. Tämä lisäisi alueen käyttömahdollisuuksia.

- Piknik-pöydät (aukealle, aitausten ulkopuolelle jäävälle niitylle). Pöydät voisivat olla samanhenkisiä kuin alueella muutenkin käytetyt massiiviset pyöröpuupöydät ja -penkit.

2. Turvallisuuden ja mukavuuden lisääminen

- Eteistila koira-aitaukseen kaksoisporteilla. HKR on neuvotellut tästä Kennelliiton kanssa ja mallia on kokeiltu mm. Haagassa, mutta jostain syystä niitä ei ole toteutettu enemmän.

-Jos portin luona on ”aktiivinen alue” syväsäiliöineen, joka houkuttelee koiria, siitä voi syntyä ongelmia. Toiveenamme on siis, että penkkejä ei sijoiteta tuloportin eteen, vaan ns. aktiivinen alue olisi peremmällä aitauksessa.

- Katos. Käytettävyyden, viihtyvyyden ja mahdollisten tapahtumien järjestämisen kannalta tuulen- ja sateensuoja olisi ehdottoman tärkeä ja alueen asukkailta toivottu elementti. Kaupungin näkemyksen mukaan mahdollisen katoksen tulisi olla valmismallistosta.

3. Virikkeellisyyden ja identiteetin vahvistaminen

- Esim. kivilohkareita. Näiden läheisyyteen kylttejä, jossa kerrotaan kivien käyttömahdollisuuksista mm. temppujen tekoon.

- Nimi luo identiteettiä

- Taideteos aitauksien ulkopuolella, joka voisi olla pala alueen historiaa ja/tai kierrätettyä ”trashdesignia”

HKR:n edustajat eivät nähneet estettä, että kiviä ja puunrunkoja asennetaan aitauksien sisään. Kunnossapidon takia ne eivät voi olla vapaasti nurmella. “Trashdesign” kuulosti HKR:n edustajien mukaan riskitekijältä.  Toivoimme myös puistoon “palvelevaa ilmoitustaulua”. HKR ei vastaa ilmoitustaulujen sisällöstä – ne ovat avoimia ja kaikkien käytössä. Yhdistys voi mielellään ylläpitää taulua ja valvoa sen sisältöä. Myöskään pöytäpenkkiryhmä ei ole kaupungin näkökulmasta mahdottomuus. Kerroimme myös ideastamme, jossa puisto voisi  esimerkiksi tapahtumien yhteydessä  toimia areenana  yhteisölliselle taiteelle.

Markus kertoi kaupungille ja Vireon suunnittelijoille, että eräs Metropolian opiskelija tekee lopputyönään koirapuistosta virtuaalimallin,  jota voi paikan päällä tutkia (ja kommentoida) kännykän avulla. Malli valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Tähän Markus toivoi lisätietoja varusteista ja materiaaleista ja mielellään 3D-muodossa.

Lopuksi sovimme vielä työnjaosta ja siitä miten jatkossa etenemme. Rakennusvirasto ottaa vastuulleen aidan, valaistuksen, perusvarusteiden ja piknikpöytien suunnittelun ja toteutuksen kaupunkikalusteohjeen huomioon ottaen. Mikäli on sijoitettavia ylijäämämassoja ja maa riittävän kantavaa, voidaan tutkia aitauksien reuna-alueiden maastonmuotoilua. Mikko Suomiseen voi olla yhteydessä ylijäämämassojen osalta.

Design-koirapuistohanke ottaa vastuulleen katoksen, mahdolliset koirien virtsaamistolpat, kylttien sisällön ja mahdollisen identiteettitekijäteoksen, jonka huolto ja kestävyys on huomioitava. HKR:n konsultit ottavat näiden koon ja sijainnin huomioon. Mikäli taideteos on turvaton, se poistetaan. Katokselle tarvitaan HKR:n palveluosastolta sijoituslupa, jonka hakemuslomake löytyy internetistä. Kivien ja puunrunkojen sommittelu tehdään yhteistyössä HKR:n konsultin ja yhdistyksen edustajien kanssa.

HKR:n projektijohtajaa tiedotetaan neuvotteluista konsultin ja yhdistyksen välillä. Aikataulutus suunnitelman osalta näyttäisi seuraavalta: Asukasesittelymateriaali on valmis viikon 11 lopussa ja puistosuunnitelmaluonnos on esillä sen jälkeen. Hanke viedään lautakuntaan. Lautakuntamateriaali on valmis viimeistään viikon 15 lopussa, jolloin lautakuntakäsittely voisi olla tiistaina 15.5. Lautakuntakäsittelyn jälkeen suunnitelmia esim. aidan linjauksista ei saisi enää muuttaa. Suunnitelmat tarkentuvat yleissuunnitelmasta toteutussuunnitelmaksi. Suunnitelmat ovat valmiit kesäkuun loppuun mennessä. Toteutuksen pitäisi odottaa asemakaavan valmistumista. Kaavoittajan Jouni Heinäsen mukaan se menee syyskuuhun. Rahaa on varattu jo täksi vuodeksi. Yhdistyksen osien toteutus ei ole sidoksissa tähän aikatauluun, jos niille jätetään tilavarauksia.

Sovimme, että työryhmämme  tekee yhteistyötä kaupungin konsulttien kanssa ja suunnitelmia hiotaan yhdessä.  Aikataulu muodostuikin kuitenkin tiukemmaksi kuin meidän annettiin syksyllä ymmärtää. Käsitys siinä vaiheessa oli, että suunnittelulle varataan aikaa useampi kuukausi nyt ilmenneen kahden viikon sijaan. Emme myöskään olleet voineet laatia perusteellisempia suunnitelmia oleellisten tietojen puuttuessa (aitauksen koko, sijainti, reunaehdot) meiltä . Tyytyväisiä toki olemme siihen että homma vihdoin etenee ja saamme olla mukana vaikuttamassa koirapuiston suunnitteluun. Meihin otti myös yhteyttä kaksi alueella asuvaa arkkitehtiä, joiden kanssa sovitaan tapaaminen.

 Kirjasi kokousmuistion pohjalta Anna Vaihia/Gammelin koirat ry



This entry was posted in Design koirapuisto, Kaavoitus / Town planning, Luvat / Permits, Projektit / Tapahtumat, Prosessin kulku / Process development, Sopimukset / Agreements, Suunnittelu / Ideointi / Planning / Brainstorming, Viranomaiset / Officials, Yhteistyö / Co-operation. Bookmark the permalink.

Kommentoi, skriv en ny kommentar, Comment here: