Festivaaliviikonloppu

Tapahtumaviikonloppu näytti selkeimmin missä oli onnistuttu ja minkä olisi voinut tehdä toisin. AFFin lähestyessä aikataulut horjuivat uhkaavasti – onneksi kuitenkin kaatumatta kokonaan. Festaripäivien suunnitelma ei ollut aivan yhtä jämpti kuin sen toteutuksen apuna olleet muistiot, ja yhdenkin henkilön merkillinen katoaminen tai kommunikaatio-ongelmat aiheuttivat harmaita hiuksia. Kenen pitkikään hakea VIP-loungen tarjoilut Ruohonjuuresta? Kenellä on avaimet Arcadan tiloihin? Milloin saa ruveta kalustamaan uusiksi ja alkaa vetämään tuoleja kaikessa rauhassa lounastavien opiskelijoiden alta..?

Koska tapahtumatilana oli Arcada, sen sisäiseen viestintään panostaminen oli tärkeää. Festivaalipäivänä huomattiinkin, että jotkut tahot (kuten keittiöhenkilökunta) olivat valitettavan tietämättömiä tapahtumasta ja sen aiheuttamista erikoisjärjestelyistä. Kaikkien osapuolien informoiminen ja pitäminen ajan tasalla on siis huomioitava konfliktien minimoimiseksi.

Siinä missä ihmisten aiempi työpanos oli koostunut suurelta osin aivotyöstä, festivaalin konkreettisessa rakentamisessa tarvittiin lihasvoimaa. AFFin tarjoama ruoka ja tekemisen meininki motivoi kaikki tuottajasta tiedottajiin puhaltamaan yhteiseen hiileen ja rakentamaan pala palalta AFFin visuaalisen ilmeen. Varsinaiset somistajat oli rekrytoitu erikseen, ja he pystyivätkin luomaan pienillä asioilla (pienen budjetin rajoissa) Arcadan kolkosta hallista käyttäjäystävällisemmän ja kotoisamman. Finlaysonin lahjoittamat kankaat ja työryhmän kärsivällinen penkkien ja pöytien raahaaminen tuottivat silmää miellyttävän lopputuloksen! Paikalle saapui myös Vegemesta, R&A ja monille tuntematon tuttavuus Castbook, joiden pisteet elävöittivät tilaa ja tarjosivat tekemistä elokuvaelämyksien välille. Koska AFF panostaa kokonaisvaltaiseen festivaalielämykseen, voisi festivaalitiloihin ajatella hyvin myös esimerkiksi valokuvanäyttelyä tai muuta visuaalista ihmeteltävää.

Sisustus onnistui hyvin ja keräsi positiivista huomiota, mutta muutama muu ideoitu asia kaatui tapahtumaviikonloppuna. Esimerkiksi suunnitelmissa ollut leffakirppis jossa olisi myyty elokuvia ja elokuva-aiheista tavaraa jäi kuviosta pois kun myyjiä ei ilmaantunut paikalle. Kirpputori olisi vaatinut toteutuakseen laajempaa ja aiemmin aloitettua mainostamista. Kirpputoriakin harmittavampi epäonnistuminen oli lienee seminaarin jääminen surullisen vähälle huomiolle. Uskomattoman kiinnostavalla vähemmistö-aiheella ja persoonallisilla puhujilla varustettu seminaari jäi lähes tyystin vaille kävijöitä. Niin tiedotuksen vähäisyys, vastuun kasautuminen yhden henkilön harteille kuin epäselvyys aikatauluissakin koituivat tapahtuman kohtaloksi. Tulevaisuudessa vastaava seminaari olisi ehkä syytä ajoittaa jo perjantaille, ikään kuin työ- ja opiskeluviikon jatkoksi ja siitä olisi ehdottomasti syytä tiedottaa laajemmin.

Kilpailusarjoista eniten kiitosta keräsivät dokumentit, joskin muutaman niistä osa kävijöistä oli nähnyt jo aiemmin. Pieni viivästys aikataulussa aiheutti luonnollisesti kaikkien näytöksen viivästymisen, ja tämä aiheutti infotiskin ihmisille päänvaivaa heidän joutuessaan laskeskelemaan milloinka tietty elokuva oikein alkaakaan uuden aikataulun mukaan. Tuoreiden opiskelijatöiden ohella tapahtuman ehdoton yleisösuosikki oli AFF Labo, pieni sali jossa kokeelliset elokuvat pyörivät luuppaavasti. Viihtyisä tila ja jännittävät lyhytelokuvat loivat ”kiasmamaisen” fiiliksen, jota kävikin ihmettelemässä melkoisen monta katsojaa. Seuraavaan AFFiin on lienee syytä toteuttaa entistä ehompi, tarkemmalla rajauksella ja kirkkaammalla ajatuksella varustettu kokeellinen sali.

Koska tapahtumassa kuin tapahtumassa on iloisten onnistumisien lisäksi myös parantamisen varaa, kehitysideoiden ylöskirjaaminen on suositeltavaa. AFFin purkupalaverissa käytiin läpi yleisön antama palaute, jokaisen henkilökohtaiset fiilikset ja kaikki ne pienet asiat jotka ensi kerralla on syytä ottaa huomioon. Päämääränä on tietenkin saada lisää innostunutta elokuvakansaa paikalle ja herättää myös ammattilaisten kiinnostus. Tarjontaa pyritään laajentamaan myös lastenelokuviin, ja yksi erityisen suuri ja sitkeä pähkinä purtavaksi on alan opiskelijoiden saaminen osalliseksi tapahtumaan.

Noora



This entry was posted in Artova Film Festival AFF, Jatkokehitys / Follow-up development, Motivaatio / Motivation, Rakennus / Toteutus / Construction / Realisation, Suunnittelu / Ideointi / Planning / Brainstorming, Uncategorized and tagged . Bookmark the permalink.

Kommentoi, skriv en ny kommentar, Comment here: